Puruveden rantayleiskaava 11. 2003 sisällysluettelo




Descargar 1.12 Mb.
TítuloPuruveden rantayleiskaava 11. 2003 sisällysluettelo
Página6/31
Fecha de conversión07.12.2012
Tamaño1.12 Mb.
TipoDocuments
1   2   3   4   5   6   7   8   9   ...   31

2.2Maanomistus



Kaava-alue on pääosin yksityisomistuksessa. Kaava-alueesta on tehty tilakohtainen kiinteistöluettelo rakennus­oikeuslas­kel­mia varten. Luettelossa ovat myös maanomistajatiedot. Tilajaotuksen muutok­set on selvitetty rakennuslain mukaisten rantakaavasäädösten voimaantulon jälkeen 15.10.1969.


Metsähallitus omistaa tilat Rn:ot 4:19 4:23 Haapaniemessä, 7:6 ja 3:64 Paasisaaressa, 3:38 Pienessä Paassaaressa, 3:21 Eevassa, 1:2, 1:3, 10:35 Miklinsalmessa, 20:1 Sääskiniemessä, 1:1 Hummonselällä, 4.73 Punnolanpitkossa, 11:2 Saarelassa, 2:34 Itikassa, 2:367 Sorvasluhdassa, 4:25 Rasvaluodolla,4:27 Pien.-Konttisaaressa, 4:54 Honkasaaressa, 2:58 Kosolassa, 6:61 Pajuniemessä, 6:73 Pieni-Hermannissa, 6.74 Murkinaniemessä, 6:88 Kalkunsaaressa, 7:81 Iso-Pekassa ja 1:1 Harvassa.


Kerimäen kunnan omistuksessa on kunnan vuokratalo Hautalahdella Kumpurannassa, laajat alueet Rauvanniemellä Avo-Puntusen ympäristössä, Kurronsaari sekä tilat Rauvanniemen kärjessä ja Hälvän saaressa.


Kesälahden kunta omistaa Aittolahden ja Mäntylahden satamat, useita venevalkamia, Karjalan lomakylän, tiloja Ignatan ja Ketolansaarella.


Punkaharjun kunta omistaa tiloja Laukansaarella, Salkoniemen, tiloja Enanniemellä vanhainkodin ympäristössä sekä useita venevalkamia.

UPM-Kymmene Oy omistaa tilat Kerimäellä Hälvän Kuppiinlammella, Kesälahdella Ketolansaarella sekä Punkaharjulla Susijärvellä ja Kukkolahdella jalaajat alueet Turtianniemellä ja Enanniemellä.


Stora-Enso Oy omistaa tilat Kerimäellä Hälvänlammella ja Raikkuunkankaalla, Kesälahdella Mäntylahdella, Tervolahdella Raikuussa ja Ruokkeenniemellä sekä Punkaharjulla Liittolahdella.


Punkaharjun seurakunta omistaa tilat Kukkoniemellä ja Rynkäniemellä Punkaharjulla.


Muita merkittäviä institutionaalisia omistajia ei ole suunnittelualueella.

2.3Väestö ja työpaikat



Ympärivuotisia asuntoja rantayleiskaava-alueella on 285 kpl, lisäksi ranta-asemakaavoissa on 18 rakennuspaikkaa. Maatiloja on 59 kpl, joista Kerimäellä on 40, Kesälahdella 6 ja Punkaharjulla 13 (vuoden 2001 tiedot).


Alueella on työpaikkoja Metlan Punkaharjun tutkimusasemalla ja maa- ja metsätaloudessa sekä kalastuksessa ja kalanjalostuksessa. Teollisuutta ei juuri ole.


Punkaharjun tutkimusaseman vakituisen henkilöstön määrä on 34, joista 6 tutkijaa. Tämän lisäksi asemalla työskentelee 3 määräaikaista tutkijaa sekä muuta tilapäistä henkilöstöä jonka määrä vaihtelee 15-30 vuodenajasta riippuen. Ristilahdella Kesälahdella on liimalevytehdas, Rastissa saha ja Poroniemellä kalasavustamo. Pihlajaniemen eteläosassa kaava-alueen ulkopuolella on kalajalostamo (vuoden 2001 tiedot).


Varsinaiset työpaikka-alueet ovat kaava-alueen ulkopuolella kuntakeskuksissa ja Savonlinnan kaupungissa. Alueella on useita matkailupalvelujen yrityksiä, jotka myös työllistävät sesonkiluonteisesti.

2.4Rakennettu ympäristö

2.4.1Esihistoriallinen aika ja muinaismuistolain mukaiset kohteet



Alueen esihistoriasta kertovat alueen kiinteät muinaisjäännökset. Muinaisjäänne-esiintymiä, joista jotkut sisältävät useampia kohteita, mm. kivikautiset asuinpaikat, on kaava-alueella kaikkiaan 80. Näistä Kerimäen alueella on 32, Kesälahden 20 ja Punkaharjun alueella 28.


Kivikauteen sijoittuvia asuinpaikkoja on suunnittelualueella Kerimäen 20 asuinpaikkaa tai useamman asuinpaikan esiintymää, Kesälahden 14 asuinpaikkaesiintymää ja Punkaharjun 20 asuinpaikkaesiintymää. Lisäksi kivikaudelta on muinaisjäänteitä Punkaharjun 5 hajalöytöpaikkaa.


Pronssikauteen sijoittuvia ovat Kerimäen Raikuun Martinniemen pronssikautinen röykkiö ja Kesälahden Villallan Kulhankankaan asuinpaikat.


Rautakauteen sijoittuvia muinaismuistokohteita ovat Kerimäen Jouhenniemen Savonlahden ja Ylätalon kuppikivet sekä Raikuun Martinniemen rautakautinen röykkiö ja punkaharjun Laukansaaren Yhteislaitumen kuppikivi.


Esihistorialliseksi on ajoitettu lisäksi Kesälahden Jyrkkienkallion kalliomaalaus.

Näiden lisäksi on ajoittamattomia muinaisjäänteitä, Kerimäen Kumpuharjun ja Jouhenniemen pyyntikuopat ja Hevossalon röykkiö sekä Punkaharjun Tuunansaaren pyyntikuoppa ja Vaaran röykkiö. Tuoreinta kerrostumaa muinaisjäänteissä edustaa Punkaharjun Pekanharjun 1700-1800-luvun aikainen tervahauta. (Luonto- ja maisemaselvitys, 1999).

2.4.2Asutusrakenteen muodostuminen ja historiallisen ajan kulttuuriympäristö



Alueen varhaisen historiallisen ajan asuttajista ja käyttäjistä ovat jäänteenä mm. karjalais- ja lappalaisnimistö, samoin kuin varhaisempien asukkaiden kulttuurista mm. 1200-luvun asutuksen painopisteen, nykyisen Anttolan kylän seudun, pakanuuden aikaan liittyvä nimistö. 1400-luvulta alueelle on ulottunut myös savolaisvaikutus nautintoineen Olavinlinnan rakentamisen myötä. Aluetta ovat halkoneet niin Pähkinäsaaren v.1323 kuin Täyssinän v.1595 rauhan rajat.

Vanhastaan asutus keskittyi siis Kerimäen saarennon sisä- ja eteläosiin, mutta myös Punkaharjun puolella ja Puruveden saarilla oli kyliä. Asutus oli valtaosiltaan mäkiasutusta, varsinkin Kerimäen alueilla. Punkaharjun puolella asutus oli enemmän ranta-asutuksen luonteista. Mäkiasutus oli edullista alueen ns. supra-akvaattisuuden vuoksi, jolloin jääkauden sulamisvedet eivät ole huuhtoneet pois mäiltä viljelylle edullista maata (n. 100 m:n korkeuskäyrän yläpuoli). Samalta, jääkauden jälkeiseltä ajalta on peräisin myös toinen seudulle ominainen maisemapiirre, sulamisvesien kasaamat harjut, joista huomattavimpana Punkaharjun kulttuurimaisema.


Luonnon lähtökohdista ja vallitsevasta kaskitaloudesta johtuen asutus ei muodostanut suuria kyliä, vaan useimmiten muutaman talon pikkukyliä. Samoin kunkin talon rakennukset asettuivat suhteellisen vapaaseen järjestykseen, jolloin ainoastaan tärkeimmät rakennukset saattoivat sijoittua suorakaidetta lähestyvään muotoon. Taloa ympäröivät hyvästä tilakoosta huolimatta Länsi-Suomeen verraten vähäiset pellot.


Puruvesi laajana vesistönä on ollut ja on alueelle keskeinen. Puruvettä ja siihen liittyviä vesistöjä pitkin liikkuivat varhaiset kauppiaat ja eränkävijät, ja saapuivat alueen asukkaat. Vesiliikenne säilyi pääomaisena liikkumismuotona aina 1700-luvulle asti. Puruvesi kaloineen on ollut ja on merkittävä elannon antaja sekä kaukokalastajille että paikallisille. Samalla Puruvedelle ominainen veden kirkkaus on omiaan lisäämään alueen maisemallisia arvoja. Puruvedelle antaa lisäksi oman luonteensa se, että se on ollut historiassaan kahden eri kulttuurin kohtaamisen ja myös rajanvedon aluetta aina vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhasta lähtien.


Suunnittelualueella sijaitsee kaksi valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä: Punkaharjun alueella Puruveden lounaispään Punkaharjun kulttuurimaisema, joka ulottuu osaltaan alueelle, ja Kerimäen alueella Raikuun kanava kaava-alueen pohjoiskärjessä. Näiden lisäksi suunnittelualueen välittömään läheisyyteen ja maisemaan liittyy myös muita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, kuten Kerimäen alueella Puruveden länsirannalla Kerimäen kirkonseutu sekä Kesälahden alueella Puruvedestä koilliseen Hummovaaran kylämaisema. (Rakennettu kulttuuriympäristö, 1993).


Ängervöisen ja Raikuun kanavan rannoilla Kerimäellä on viisi Salpalinjaan kuuluvaa kohdetta. Toisen maailman sodan aikana Raikuun alueelle rakennettiin Salpa-aseman tukikohta, jonka yhtenäinen osa panssariesteineen, 3-4 metriä korkeine kivimuureineen, bunkkereineen ja tykkiasemineen sijaitsee kanavoidun vesiväylän lounais- ja länsipuolella. Raikuun kanava on linnoitushistoriallisesti erittäin merkittävä ja se on rinnastettavissa muinaismuistolain rauhoittamiin historiallisen ajan kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Rantoja kiertäviä korkeita kiviesteitä ei ole rakennettu minkään muun tukikohdan yhteyteen. (Museoviraston lausunto 221/603/1994).


Suunnittelualueella sijaitsee edellä mainittujen lisäksi maakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviksi luokiteltuja kulttuuriympäristöjä. Kerimäen alueen maakunnallisesti merkittävänä Hytermän saaret ja paikallisesti merkittävä Ruokolahden kylämaisema. Kesälahden alueella kulttuurihistoriallisesti merkittävinä savolaisten ja karjalaisten rajankäynnin historiaan liittyvä Käräjäkallio sekä elinkeinohistoriaan liittyvä Kurtsun Savilahden pudotuspaikka. Punkaharjun alueella kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ovat aiemmin mainittujen lisäksi on paikallisesti merkittävä Ollilan pihapiiri maisemineen. (Etelä-Savon rakennusperintö, Etelä-Savon seutukaavaliitto,1984 ja Kesälahden kulttuurihistorialliset kohteet, Pohjois-Karjalan seutukaavaliitto, 1979.)


Laajat peltomaisemat siis lähes puuttuvat suunnittelualueelta. Pääosa Puruveden merkittävistä kulttuurimaisema-alueista sijoittuu Puruveden eteläosiin Punkaharjun Enanlahden, Susiniemen, Naaranlahden, Mehtolanlahden ja Kesälahden Ristilahden rantamille. Pohjoispuolella vain Kerimäen Kumpurannan alueella on vesialueelta erottuvaa rantapeltomaisemaa. Punkaharjun Raunionniemellä ja Kerimäen Haapaniemellä on lisäksi maisemasta erottuvat metsälaidunalueet. (Luonto- ja maisemaselvitys, 1999).

2.4.3Kokonaisrakenne ja maankäyttö



Puruvesi on suosittu loma-asutusseutu ja vapaa-ajan viettoalue. Kesälahden kunnan alueella sijaitsevat Puruveden rannat ovat jopa Pohjois-Karjalan läänin tiheimmin rakennettuja ranta-alueita. Kaava-alueen koostuessa valtaosaltaan juuri vesistön ranta-alueista sen maankäyttö on luonnollisesti myös painottunut loma-asuntorakentamiseen.


Puruveden alueella on myös vakituista asutusta. Vakituista asutusta on Kerimäellä varsinkin Hälvässä ja Herttuansaarella, Ruokoniemellä, Kumpurannassa ja Hautaniemellä. Pihjalaniemen ja Rauvanniemen rannoilla ja saarissa Hevossaloa lukuunottamatta ympärivuotista asutusta ei juurikaan ole.


Pysyvää asutusta Kesälahdella on eniten Poronniemellä ja sitten Hummonlahdella, Salokylässä ja Ristilahdella, mutta Kesälahdella on hajanaisesti ympärivuotista asutusta varsinkin Kesälahdelta kanteille 71 johtavan maantien 480 varrella.


Punkaharjulla vakituista asutusta on runsaasti lähellä kunnan keskustaa Jukolassa, Laukansaarella, Enanniemellä ja Sorvaslahdella, mutta myös Muholanlahdella, Susiniemellä ja Vaaran kylässä. Vakituista asutusta ei ole juurikaan enää Putkiniemessä Vaaran kylän pohjoispuolella eikä lainkaan saarissa.


Puruvedellä on vakituista asutusta myös saarissa, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä. Tällöin kyseessä on saaressa oleva vanha maa- ja kalastustila, ei varsinaisesti uudesta asutuksesta. Asuttuja saaria ovat Ketolansaari Kesälahdella (kaksi rakennuspaikkaa) sekä Kerimäellä Hevossalo (6 rakennuspaikkaa), Vehkasalo (2 rakennuspaikkaa) ja Patasalo (yksi rakennuspaikka).


Useat kyläkeskukset jäävät kaava-alueen ulkopuolelle. Tyypillistä alueelle on, että kylämäinen asutusta on nauhamaisesti teiden varsilla. Kaava-alue rajoittuu Kerimäellä Kumpurannan ja Ruokoniemen kyliin. Hälvässä kyläasutus on tien varressa pääosin saaren sisäosassa kaava-alueella, Rauvanniemessä Pihlajaniemessä kyläasutus on niemen sisäosassa tien varressa kaava-alueen ulkopuolella.


Punkaharjulla Laukansaaressa asutus ja Enanniemen kyläasutus ovat kaava-alueella osittain rantavyöhykkeen ulkopuolella. Sorvaslahdella on paikallistien varressa nauhamaista kyläasutusta. Hiukkajoen kylä ei ulotu kaava-alueelle, mutta kylää tukevaa asutusta on rannoilla mm. Susiniemellä. Vaaran kyläasutus on osin rantavyöhykkeellä ja osin sen ulkopuolella.


Kesälahdella kaava rajoittuu pohjoisessa Villalan kylään. Kirkonkylän luoteispuolella on pitkä nauhamaisesti asuttu Salokylän – Rastin alue, alue sisältyy osittain kaava-alueeseen. Poronniemi on tiiviisti asuttua ja kylä kuuluu kaava-alueeseen. Ristilahdella on Suurikylä, joka on pääosin rannalla.


Taulukko 3. Nykyiset loma-asuntojen rakennuspaikat

(tilanne 1.7.2003)



Sijainti

Kerimäki

Kesälahti

Punkaharju

Yhteensä

Ranta-asemakaava-alueiden ulkopuolella mantereella tai saarissa > 100 ha




Rantavyöhykkeellä rannalla

543

264

297

1104




Rantavyöhykkeellä, ei rannalla

12

12

3

27




Rantavyöhykkeen ulkopuolella

2

0

1

3




Yhteensä

557

276

301

1134




Saaret 1-100 ha




Rantavyöhykkeellä rannalla

80

42

29

151




Rantavyöhykkeellä, ei rannalla

0

0

0

0




Rantavyöhykkeen ulkopuolella

0

0

0

0




Yhteensä

80

42

29

151




Vuokramökit




Rantavyöhykkeellä rannalla

0

1

20

21




Rantavyöhykkeellä, ei rannalla

0

0

0

0




Rantavyöhykkeen ulkopuolella

0

0

0

0




Yhteensä

0

1

20

21




Yhteensä ranta-asemakaava-alueiden ulkopuolella




Rantavyöhykkeellä rannalla

623

307

346

1276




Rantavyöhykkeellä, ei rannalla

12

12

3

27




Rantavyöhykkeen ulkopuolella

2

0

1

3




Yhteensä

637

319

350

1306




Ranta-asemakaava-alueet




Rantavyöhykkeellä rannalla

156

35

57

248




Rantavyöhykkeellä, ei rannalla

1

12

0

13




Rantavyöhykkeen ulkopuolella

0

0

0

0




Yhteensä

157

47

57

261




Yhteensä koko kaava-alueella




Rantavyöhykkeellä rannalla

779

342

403

1524




Rantavyöhykkeellä, ei rannalla

13

24

3

40




Rantavyöhykkeen ulkopuolella

2

0

1

3




Yhteensä

794

366

407

1567



Taulukko 4. Nykyiset vakituisen asutuksen rakennuspaikat

(tilanne 1.7.2003)


Sijainti

Kerimäki

Kesälahti

Punkaharju

Yhteensä

Vakituisen asuinrakennuksen rakennuspaikat ranta-asemakaava-alueen ulkopuolella




Rantavyöhykkeellä rannalla

46

52

58

156




Rantavyöhykkeellä, ei rannalla

16

27

22

65




Rantavyöhykkeen ulkopuolella

30

5

29

64




Yhteensä

92

84

109

285




Maatilat (ranta-asemakaava-alueen ulkopuolella)




Rantavyöhykkeellä rannalla

9

1

5

15




Rantavyöhykkeellä, ei rannalla

6

3

5

14




Rantavyöhykkeen ulkopuolella

25

2

3

30




Yhteensä

40

6

13

59




Yhteensä ranta-asemakaava-alueiden ulkopuolella




Rantavyöhykkeellä rannalla

55

53

63

171




Rantavyöhykkeellä, ei rannalla

22

30

27

79




Rantavyöhykkeen ulkopuolella

55

7

32

94




Yhteensä

132

90

122

344




Vakituisen asuinrakennuksen rakennuspaikat ranta-asemakaava-alueella




Rantavyöhykkeellä rannalla

2

2

4

8




Rantavyöhykkeellä, ei rannalla

0

0

6

6




Rantavyöhykkeen ulkopuolella

0

2

2

4




Yhteensä

2

4

12

18




Yhteensä koko kaava-alueella




Rantavyöhykkeellä rannalla

57

55

67

179




Rantavyöhykkeellä, ei rannalla

22

30

33

85




Rantavyöhykkeen ulkopuolella

55

9

34

98




Yhteensä

134

94

134

362


Muuten Puruveden rakentamattomat rannat ovat lähinnä metsän peitossa. Viljeltyjä alueita on myös paljon rantavyöhykkeellä, mutta usein ne eivät ulotu aivan rantaan asti.

2.4.4Palvelut


Suurimmalta osin alue tukeutuu Kerimäen, Kesälahden ja Punkaharjun kuntien keskustaajamiin, jotka sijaitsevat suunnittelualueen ulkopuolella mutta sen välittömässä läheisyydessä. Lähimmät seudulliset palvelut ovat Savonlinnassa. Kaupallisia palveluita on ainoastaan Kerimäellä Lintusalmessa kesäkioski ja siihen liittyvä uimaranta.


Kaava-alueella ei ole kouluja, ne sijaitsevat lähinnä kuntien keskustaajamissa. Lisäksi ala-asteen kouluja on kaava-alueen asutuksen vaikutuspiirissä Kerimäellä Kumpurannassa ja Pihlajaniemessä, Punkaharjulla Hiukkajoella ja Kesälahdella Villalassa ja Purujärvellä. Pihlajaniemen koulun toiminta on päättynyt lukuvuonna 2002-2003. Enanniemellä on vanhainkoti. Punkaharjun seurakunnalla on leirikeskus Rynkäniemellä.


Matkailupalveluyrityksiä on useita: Kerimäellä Korkeamäellä, Ollilassa ja Turtialassa, Kesälahdella Ruokkeen lomakylässä, Mäntyrannan leirintäalueella ja Karjalan lomakylässä ja Punkaharjulla Hännisen maatilamatkakohteessa ja Kaarion mökeillä. Punkaharjulla on Hapimagin lomakylä. Lisäksi Puruvedellä on runsaasti yksittäisiä vuokramökkejä.


Kerimäen Pitkäniemellä on kantatie 71 varrella motelli-ravintola Lomasaaret, joka ei ole tällä hetkellä toiminnassa. Turtianniemessä Punkaharjulla on tanssilava.


Suomen metsämuseo- ja metsätietokeskus Lusto sijaitsee Laukansaaressa. Useat nähtävyyspalvelut rajoittuvat kaava-alueeseen.

2.4.5Liikenne


Aluetta ympäröivät ja palvelevat alueen lounaispuolella sijaitseva valtatie 14 Savonlinnasta Punkaharjun kautta Parikkalaan ja itäpuolella sijaitseva valtatie 6 Parikkalasta Kesälahden kautta Joensuuhun sekä alueen luoteispuolella kantatie 71 Kerimäeltä Kiteelle. Maantie 479 Punkaharjulta Purujärvelle valtatielle 6 on seutuluokkainen tie.


Yhdysluokkaisia teitä ovat Jukola-Joutenniemi maantie 4794, Hälvän paikallistie 15370, Kumpurannan paikallistie 15374, Rauvanniemen paikallistie 15373, Pihlajaniemen paikallistie 15376, Raikuun paikallistie 15395, Aittolahti-Väärämäki maantie 4800, Ruokkeen paikallistie 15503, Vaaran paikallistie 15368, Enanniemen paikallistie 15367, Sorvasrannan paikallistie 15364, Luston paikallistie 15198 ja Punkaharjun Ateljeen paikallistie 15188.


Muu tieverkosto koostuu yksityisteistä. Tieverkostoon kehittämiseen ei ole suunnitteilla muutoksia.


Puruvedellä on Kerimäen, Punkasalmen ja Kesälahden välillä veneväylät. Lisäksi Rauvitsanselältä Pajuselän kautta Veneenniemelle on 2,4 m:n veneväylä. Kerimäellä Herttuansaaressa on Mustalahden kalasatama. Kesälahdella on Aittolahdella venesatama ja Mäntyniemessä kalasatama. Näistä satamista ainoastaan Aittolahden satamaan johtaa väylä. Lisäksi alueella on useita pieniä venevalkamia ja metsäyhtiöiden tukin uittolaskupaikkoja. Kuntien keskustaajamien venesatamat ovat kaava-alueen ulkopuolella. Käräjäselältä Raikuun kanavan kautta Orivedelle on suunniteltu venereitti. Punkaharjulla Laukansaaren pohjoispuolitse kulkee venekerhon ylläpitämä venereitti.

2.4.6Yhdyskuntatekninen huolto



Puruveden ranta-alueiden vesi- ja jätevesihuolto hoidetaan pääasiassa kiinteistökohtaisesti. Kesälahdella Salokylä-Rastin alueelle on rakennettu kunnan vesijohto- ja viemärilinja. Vesijohto alkaa Rastinlahden vedenottamolta, joka rajoittuu kaava-alueeseen, ja viemärilinja alkaa Mäntylahdelta. Kaava-alueella on useita pohjavesialueita. Jätevedenpuhdistamot ja kaatopaikat sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella.

1   2   3   4   5   6   7   8   9   ...   31

Similar:

Puruveden rantayleiskaava 11. 2003 sisällysluettelo icon2. Česká liga 2002/2003 Číslo 7 15. 2003 Zpravodaj skupiny východ

Puruveden rantayleiskaava 11. 2003 sisällysluettelo iconDe Garantías en la Venta de Bienes de Consumo (B. O. E. 165/2003, publicado el 11/07/2003)

Puruveden rantayleiskaava 11. 2003 sisällysluettelo iconBajo el código de país correspondiente a España (". es"). (B. O. E. 73/2003, publicado el 26/03/2003)

Puruveden rantayleiskaava 11. 2003 sisällysluettelo iconAudiencia Provincial de Madrid, Sección 24ª, Sentencia de 12 May. 2003, rec. 185/2003

Puruveden rantayleiskaava 11. 2003 sisällysluettelo iconLey 8402 de 17-12-2003 gaceta 244 alcance 63 del 18-12-2003 normas de ejecucióN

Puruveden rantayleiskaava 11. 2003 sisällysluettelo iconDecreto n° 1443/2003 (15/08/2003) Reglamento para la instrumentación del voto electrónico

Puruveden rantayleiskaava 11. 2003 sisällysluettelo iconAsuncióN – paraguay 2003 llamado a concurso de precios nº 02/2003

Puruveden rantayleiskaava 11. 2003 sisällysluettelo iconPronunciamiento de la Oficina Jurídica, suscrito por el Dr. Luis Baudrit Carrillo en oj–1428–2003 del 24 de setiembre de 2003

Puruveden rantayleiskaava 11. 2003 sisällysluettelo iconPedido 43/2003 Repartición elizalde fecha: 16/01/2003

Puruveden rantayleiskaava 11. 2003 sisällysluettelo iconFecha: 22/05/2003 Marginal: stc 95/2003 Jurisdicción

Coloca este botón en su sitio:
es.convdocs.org


La base de datos está protegida por derechos de autor ©es.convdocs.org 2012
enviar mensaje
es.convdocs.org
Página principal